Parlamentin kannan keskeiset tulokset
Parlamentin hyväksymä teksti, joka varmistettiin keskustaoikeiston ja äärioikeiston ryhmien välisellä koalitiolla, sisältää useita keskeisiä muutoksia alkuperäisiin ehdotuksiin verrattuna.
Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi (CSRD)
Soveltamisalan merkittävä supistaminen: EU:n yritysten raportointivelvollisuuden työntekijäraja on nostettu yli 1750 työntekijään (aiemmin ehdotetusta rajasta) ja yli 450 miljoonan euron nettoliikevaihtoon. Tämä pienentää merkittävästi raportointivelvollisten yritysten määrää.
Yksinkertaistettu raportointi: Raportointistandardeja (ESRS) yksinkertaistettaisiin, jolloin laadullisia yksityiskohtia vaadittaisiin vähemmän, ja alakohtainen raportointi muuttuisi vapaaehtoiseksi.
Arvoketjun yläraja: Yritykset voisivat pyytää tietoja pienemmiltä, soveltamisalan ulkopuolella olevilta arvoketjun kumppaneiltaan vain rajoitetusti, jotta pk-yritykset eivät joutuisi kohtuuttomaan hallinnolliseen rasitukseen.
Yritysvastuudirektiivi (CSDDD/CS3D)
Kapeampi soveltamisala: Due diligence -vaatimukset koskisivat nyt vain suurimpia yrityksiä, joiden työntekijämäärä on yli 5 000 ja joiden vuotuinen liikevaihto on yli 1,5 miljardia euroa EU:n yritysten osalta.
Pakollisten siirtymäsuunnitelmien poistaminen: Parlamentti äänesti pakollisen vaatimuksen poistamisesta, jonka mukaan yritysten on laadittava Pariisin sopimuksen mukainen ilmastosiirtymäsuunnitelma.
Riskipohjainen huolellisuusvelvoite: Euroopan parlamentin jäsenet kannattivat riskipohjaista lähestymistapaa, jossa yritykset velvoitetaan käyttämään jo saatavilla olevia tietoja ja pyytämään lisätietoja pienemmiltä liikekumppaneilta vain viimeisenä keinona.
Kansallinen vastuu: Vastuu due diligence -vaatimusten rikkomisesta olisi kansallisella tasolla eikä EU:n tasolla, mutta rikkomukseen syyllistyneet yritykset velvoitettaisiin korvaamaan vahingot uhreille täysimääräisesti.
Seuraavat vaiheet: Kolmikantaneuvottelut
Vaikka parlamentti on vahvistanut neuvottelukantansa, lopullinen laki on vielä kaukana. Seuraava kriittinen vaihe on kolmikantaneuvottelut, jotka alkoivat 18. marraskuuta 2025.
Kolmikantaneuvottelujen aloittaminen: Euroopan parlamentti aloittaa nyt neuvottelut Euroopan unionin neuvoston (joka edustaa EU:n jäsenvaltioiden hallituksia) ja Euroopan komission (EU:n toimeenpaneva elin) kanssa.
Erojen sovittelu: Parlamentin kanta eroaa merkittävästi neuvoston jo hyväksymästä kannasta, erityisesti ilmastosiirtymän suunnitelmien laajuuden ja pakollisuuden osalta. Neuvottelijat pyrkivät löytämään yhteisen tekstin, josta kaikki kolme toimielintä voivat sopia.
Tavoite lopullisen version valmistumiselle: Osapuolet toivovat, että lainsäädäntö saadaan valmiiksi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Yritysten tulevaisuus
Kolmikantaneuvottelujen tulokset muokkaavat EU:n yritysten kestävän kehityksen lopullista kehystä tulevina vuosina.
Suuryritykset: Vaikka parlamentin kanta tarjoaa jonkin verran yksinkertaistamista, lopullinen soveltamisala ja vaatimukset ovat edelleen epävarmat. Kolmikantaneuvottelujen tulosten seuranta on olennaisen tärkeää strategisen suunnittelun ja vaatimustenmukaisuuden valmistelun kannalta.
Pk-yrityksille: Painopiste pienempien yritysten suojelemisessa raportointitaakalta on tärkeä seikka, mutta yritysten tulisi silti varautua suurempien kumppaniensa mahdollisiin (vaikkakin rajattuihin) tietopyyntöihin.
Sijoittajille ja sidosryhmille: Keskustelu korostaa jatkuvaa jännitettä EU:n ilmastotavoitteiden ja hallinnollisen taakan ja kilpailukyvyn huolenaiheiden välillä. Lopullinen sovittu teksti tullaan tarkastelemaan tarkasti sen tehokkuuden kannalta kestävän yritystoiminnan edistämisessä.
Neuvotteluvaihe on ratkaisevan tärkeä. Seuraamme edelleen kehitystä ja tiedotamme tämän keskeisen EU-lainsäädännön etenemisestä.
