Työturvallisuuden parantaminen Bradleyn käyrää hyödyntäen

10 minuuttia8.9.2022

Kirjoittaja Stefan Bartel 

Harvat esihenkilöt tietävät, että työturvallisuus liittyy suoraan yrityskulttuurin kypsyyteen. Bradleyn käyrä on kehitetty havainnollistamaan tätä yhteyttä. Se osoittaa, että motivoituneet työntekijät, jotka samastuvat yritykseensä, ovat vastuullisempia ja arvostavat työterveyttä ja ‑turvallisuutta, mikä vähentää tapaturmia. Bradleyn käyrän taustalla oleva teoria on, että useimmat työtapaturmat johtuvat ihmisten käyttäytymisestä, tai ihmisten käyttäytyminen ei ainakaan ehkäise niitä. Seuraavat tekijät puolestaan vaikuttavat merkittävästi työntekijöiden käyttäytymiseen:

• Työntekijän oma asenne: työntekijät omaksuvat nämä asenteet sosiaalistumisen aikana ja tuovat ne mukanaan työpaikalleen.
• Johtaminen: Esihenkilöiden ohjeet sekä heidän antamansa esimerkit ja heidän sallimansa toimet vaikuttavat voimakkaasti työntekijöiden käyttäytymiseen. Johtajuus heijastuu siis suoraan työtapaturmataajuuteen.
• Yrityskulttuuri: Tässä tapauksessa kyse on käyttäytymisestä, jota suurin osa työntekijöistä pitää oikeana, tarkoituksenmukaisena ja toivottavana. Työntekijöiden käyttäytyminen heijastuu aina yrityskulttuuriin.

Jos haluat vaikuttaa työtapaturmien määrään ja kannustaa työntekijöitä käyttäytymään turvallisesti, tulee sinun tarkastella kahta tekijää: johtamista ja yrityskulttuuria. Nämä tekijät vaikuttavat välillisesti työntekijöiden asenteisiin.

Tässä artikkelissa kerromme, miten voit Bradleyn käyrän avulla tunnistaa yrityksesi yrityskulttuurin kehitysvaiheen. Lisäksi kuvaamme toimenpiteet, joilla voit parantaa turvallisuuteen liittyvää yrityskulttuuria, jotta se toimii myös tulevaisuudessa, motivoi yrityksen työntekijöitä ja pienentää työtapaturmataajuutta.

Mikä on Bradleyn käyrä?

Bradleyn käyrä havainnollistaa tapaturmien ja yrityskulttuurin välistä yhteyttä. Viime kädessä se tarjoaa tavan arvioida yrityksen turvallisuuskulttuuria ja korostaa mahdollisia tapoja parantaa vallitsevaa tilannetta. DuPontin työntekijä Berlin Bradley kehitti Bradleyn käyrän vuonna 1995. Hän kokosi teoreettiset näkemyksensä taulukkoon ja tuki niitä myöhemmin tieteellisillä todisteilla.

Bradleyn käyrä kuvaa turvallisuuskulttuurin neljää kehitysvaihetta. Yrityskulttuurin voidaan katsoa olevan tietyssä kehitysvaiheessa, ja sitä voidaan kehittää yhä korkeamman kehitysvaiheen saavuttamiseksi. Yritykset, joissa tapaturmia tapahtuu usein, ovat ensimmäisessä kehitysvaiheessa. Korkeimmassa, neljännessä kehitysvaiheessa, ovat yritykset, joissa tapaturmat ovat harvinaisia tai niitä ei tapahdu lainkaan. Ensimmäisen ja neljännen kehitysvaiheen välissä on kaksi välivaihetta. Jokaiselle kehitysvaiheelle on ominaista tietty työturvallisuuteen liittyvä käyttäytymisen perusta. Se perustuu keskeiseen kysymykseen: Mikä toimii tapaturmien ehkäisyn perustana – luontaiset vaistot, säännöt ja valvonta, vastuu itsestä vai yhteinen vastuu?

Kehitysvaihe 1: Vaistoihin perustuva reaktiivinen työturvallisuus 

Työntekijät eivät ota vastuuta työturvallisuudesta. Tämän takia turvallisuus perustuu lähinnä sattumaan ja tapaturmat nähdään väistämättömänä osana jokapäiväistä työtä.

Kehitysvaihe 2: Sääntöihin ja valvontaan perustuva työturvallisuus

Työntekijöiden mielestä työturvallisuus liittyy johdon asettamiin sääntöihin. Samalla johto olettaa, että työtapaturmataajuus laskee, jos työntekijät vain noudattavat sääntöjä. Tähän johtamistyyliin liittyy työntekijöiden painostaminen.

Kehitysvaihe 3: Itsenäinen työturvallisuus, joka perustuu työntekijöiden omaan vastuuseen

Työntekijät ottavat henkilökohtaisen vastuun työturvallisuudesta. He ottavat vastuuta itse ja ymmärtävät työturvallisuustoimenpiteiden merkityksen.

Kehitysvaihe 4: Yhteinen vastuu saavutetaan ymmärtämällä, että työterveys ja ‑turvallisuus ovat yhteisiä arvoja

Työturvallisuus on kiinteä osa yrityksen DNA:ta.Työntekijät ovat vastuussa itsestään ja muista. He eivät hyväksy heikkoja työterveyttä ja ‑turvallisuutta koskevia sääntöjä tai riskejä. He tarkastelevat vaarallista käyttäytymistä ja ymmärtävät, että ainoa tapa saavuttaa parannuksia ja laskea tapaturmien määrä nollaan on työskennellä tiiminä.

Yksinkertaisesti sanottuna Bradleyn käyrä näyttää yrityksen turvallisuuskulttuurin potentiaalisen kehityksen. Se lähtee aluksi reaktiivisesta lähestymistavasta ja etenee kohti perimmäistä päämäärää: tilannetta, jossa johto ei enää ole yksin vastuussa työturvallisuudesta, vaan työntekijät ovat aluksi vastuussa itsestään ja sitten viimeisessä kehitysvaiheessa ottavat vastuun itsestään ja muista.

Turvallisuuskulttuurin kypsyyden määrittäminen

Voidaksesi ymmärtää käsitettä paremmin ja arvioida, missä kohtaa käyrää yrityksesi tällä hetkellä sijaitsee, tarkastele tätä Bradleyn käyrän laajennettua versiota:

DuPontin Bradleyn käyrän kullekin kehitysvaiheelle määriteltyjen käyttäytymisperusteiden lisäksi Bradleyn käyrän kukin kehitysvaihe heijastaa myös yrityksessä vallitsevaa suhtautumista tapaturmiin. Jos haluat luokitella yrityksesi johonkin näistä kehitysvaiheista, pohdi, miten yrityksesi ylin johto, esihenkilöt ja työntekijät suhtautuvat työtapaturmien määrään. Pidetäänkö tapaturmia osana jokapäiväistä työtä ilman, että työtapaturmataajuutta pyritään minimoimaan – moton ”tapaturmat kuuluvat työelämään” mukaisesti? Jos näin on, yrityksesi on ensimmäisessä kehitysvaiheessa. Jotta se yltäisi seuraavaan kehitysvaiheeseen, esihenkilöt on saatava tietoisiksi työturvallisuusvastuustaan.

Jokaiselle kehitysvaiheelle ominaisia piirteitä ovat myös työntekijöiden motivaatio osallistua työturvallisuuden parantamiseen ja ehkäistä tapaturmia työpaikalla sekä vallitsevaa johtamistyyliä luonnehtiva motto.

Kussakin kehitysvaiheessa tapaturmien ehkäisemisen ja työturvallisuuden parantamisen kannalta ratkaisevana pidettyyn käyttäytymiseen liittyy tietyntyyppisiä työturvallisuustoimia ja ‑toimenpiteitä, jotka luovat käyttäytymisen perustan. Tämä puolestaan synnyttää eräänlaista vastuuta, jonka eri ihmiset ja ryhmät tunnistavat ja jota he kulttuurin kypsyydestä riippuen noudattavat.

Tutki taulukkoa systemaattisesti ja määritä selkeästi, missä kehitysvaiheessa yrityksesi on. Kiinnitä erityistä huomiota yleiseen mielipiteeseen ja kysy itseltäsi, mitä mieltä työntekijäsi ovat työturvallisuudesta ja miten se ilmenee heidän toiminnassaan. Sijoita lopuksi yrityksesi jollekin portaalle asteikolla 1–12.

Työturvallisuuskulttuuria koskeva työntekijäkysely

Älä tee arviota itse. Esittele Bradleyn käyrä kollegoillesi, työntekijöillesi ja johtotason henkilöstölle saadaksesi realistisen kuvan yrityksesi asemasta. Jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, esitä itsellesi vähintään kaksi kysymystä:

• Mihin arvelet työntekijäsi sijoittavan itsensä ja hierarkiassa suoraan yläpuolellaan olevan esihenkilönsä?
• Mihin arvelet johtotason henkilöstön sijoittavan itsensä ja työntekijänsä?

Yllä olevassa kaaviossa näkyy esimerkki henkilöstökyselyn tuloksista. Se osoittaa selvästi, että monet tämän hypoteettisen yrityksen työntekijät – työntekijät (X-akseli) ja johtoryhmä (Y-akseli) – sijoittavat sen turvallisuuskulttuurin Bradleyn käyrän alempiin kehitysvaiheisiin.

Hyvä tietää

Esihenkilöiden on tärkeää ymmärtää, että kaavion oikealla puolella olevissa punaisissa kentissä olevia vastauksia on pidettävä erityisen voimakkaana kritiikkinä. Nämä vastaukset osoittavat, että työntekijöiden käsitys työturvallisuudesta on kypsempi kuin johdon. Tämän takia johdon on erittäin vaikeaa toimia johtajana työturvallisuuden parantamiseksi. Esihenkilöiden on tärkeää aloittaa tunnistamalla, mitä he voivat tehdä muuttaakseen tiiminsä toimintatapoja. Tällä tavalla käytettynä Bradleyn käyrä on erityisesti johdon tasolla erinomainen kognitiivinen työkalu, joka voi auttaa parantamaan yritysten toimintaa.

Bradleyn käyrän seuraavan kehitysvaiheen saavuttaminen

Kun olet tunnistanut yrityksesi turvallisuuskulttuurin vallitsevan tilanteen, parantamistoimien käyttöönotto on suhteellisen yksinkertaista. Tarkastele seuraavan kehitysvaiheen ominaisuuksia ja mieti, mitkä työkalut ja toimenpiteet voisivat auttaa yritystäsi saavuttamaan sen. Muutoshalukkuus vaatii aina tiettyä oma-aloitteisuutta, jonka pitää kattaa yrityksen kaikki tasot.

Seuraavat kysymykset voivat edistää yrityksesi kehitystä:

• Missä Bradleyn käyrän kehitysvaiheessa yrityksemme on tällä hetkellä ja mitä lähestymistapoja ja toimia voimme harkita sen perusteella?
• Miten voimme rohkaista ihmisiä näkemään itsensä osana tiimiä – ja mitkä säännöt ja normit auttavat luomaan turvallista yrityskulttuuria?
• Mitä johto voi tehdä tukeakseen tätä kulttuurin muutosta?
• Miten johtoryhmä voi aktivoitua ja edistää muutosta yrityksessämme?
• Missä kohtaa käyrää työntekijämme ovat?
• Miten työntekijät arvioivat johtoa?

Siirtyminen toisesta kehitysvaiheesta kolmanteen on ratkaiseva askel kohti parempaa turvallisuuskulttuuria. Toisessa kehitysvaiheessa työntekijät tekevät asioita, koska heidän täytyy; heidät pakotetaan noudattamaan sääntöjä. Tällaisissa tapauksissa painostus on johtajien tärkein työkalu. Kolmannessa kehitysvaiheessa työntekijät toimivat kuitenkin turvallisuutta edistäen, koska he haluavat toimia niin – ja osallistaminen, tunnistaminen ja integraatio ovat tämän johtajuuden keskeisiä piirteitä. Työsuojeluvastaavajärjestelmän vaiheistaminen ja kehittäminen kannattaa vasta yrityksissä, jotka ovat kolmannessa tai sitä korkeammassa kehitysvaiheessa. Sama koskee prosessin luomista osallistumisen parantamiseksi. Tilanteissa, joissa painostusta käytetään johtamisen työkaluna, poissaoloajan jälkeisiä tapaamisia ja keskusteluita esihenkilöiden kanssa pidetään yleensä kritiikkinä.

Miten turvallisuuskulttuuri voi tuottaa liiketoiminnallista menestystä

DuPont pystyi osoittamaan, että sen lisäksi että turvallisuuskulttuuri vaikuttaa työtapaturmataajuuteen, turvallisuuskulttuurin kypsyessä myös työn laatu, kokonaistuottavuus ja tulos paranevat.

Tämä Bradleyn käyrän muunnelma osoittaa, että mitä kehittyneempi yrityksesi turvallisuuskulttuuri on,

• sitä paremmin tulevaisuuteen suuntautunut ja mukautuvampi yrityksesi on.
• sitä tarkemmin yrityksesi keskittyy laatuun.

Kuten Bradleyn käyrä osoittaa, yritys on muutoskykyinen - ja siten valmis kohtaamaan tulevaisuuden - vasta kolmannesta vaiheesta alkaen. Samalla laatu ja tuottavuus sekä työntekijöiden suorituskyky paranevat.

Yhteenveto

Työturvallisuudessa saavutetut parannukset tuovat muitakin etuja! Jos pystyt parantamaan yrityskulttuuria, parantunut työturvallisuus, laatu, tuottavuus ja työntekijöiden motivaatio kulkevat käsi kädessä.

Jotta työturvallisuudesta tulisi käytännössä osa yrityskulttuuria, jokaisen esihenkilön on otettava tämä asia vakavasti. Tämä on välttämätöntä perususkottavuuden saavuttamiseksi. Se toimii puolestaan käytännön toimenpiteiden ja menetelmien perustana. Yritykset, jotka puhuvat vain menetelmistä keskittymättä esihenkilöiden omiin asenteisiin, ovat tuomittuja epäonnistumaan. Menetelmien räätälöiminen olemassa olevan yrityskulttuurin ja työntekijöiden mukaan on myös tärkeää. Älä yritä ohittaa kehitysvaiheita – pyri sen sijaan etenemään Bradleyn käyrällä askel askeleelta kohti menestystä. Joissakin tapauksissa edistyminen ensimmäisestä kehitysvaiheesta neljänteen voi viedä yritykseltä 8–10 vuotta.