Kriisinhallinta

EHS-ammattilaisen selviytymistarina Koronan keskellä

Timon kokemuksia pandemian alkuvaiheesta

Timo Kronlöf kertoo omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan koronapandemian alkuvaiheessa.

8 minuuttia

Kirjoittaja Timo Kronlöf

Kun katson ulos ikkunasta, näen valkoisen pellon. Lähimmät naapurit ovat satojen metrien päässä. Kaikkialla on hiljaista ja tyyntä. Vaikuttaa jopa ensisilmäyksellä, että kauan odotettu talvi olisi viimein tullut Suomeen ja olisin vain hiihtolomalla maalla. Ymmärrän, että tänään on huhtikuun ensimmäinen, ja tuntuukin siltä, että tämä kaikki olisi vain aprillipilaa. Kumpa tämän koko alkaneen vuosikymmenen voisi kelata takaisin ja juoda kuravettä päälle. Todellisuus mielessäni iskee kuitenkin nopeasti päälle, kun mietin ajassa taaksepäin noin kuukauden päähän ja seuraan sosiaalisen median virroista, millaisissa olosuhteissa ihmiset parhaillaan toimivat eri puolilla maailmaa.

Maaliskuun alussa olin vielä Quenticin Helsingin toimistolla töissä lähes tavalliseen tapaan. Reilua viikkoa aiemmin suureksi pettymyksekseni perinteinen Finlandia -maratonhiihto oli peruttu, mutta vähemmän dramaattisista syistä - lumen puutteen vuoksi. Nyt huhtikuun alussa, kun jopa Olympialaiset ja jalkapallon EM-kisat on jouduttu siirtämään, kuulostaa hullulta, että tuhansien ihmisten massahiihto peruttiin vastikään ilman mitään muita dramaattisia kommentteja käynnissä olevasta pandemiasta. Vielä 11.3. kävin pankkitapaamisessa täysin normaalisti paikan päällä, vaikka keskustelun muistan jo pyörineen hyvinkin paljon Korona-viruksen talousvaikutusten ympärillä. Olin siirtynyt täysin etätöihin tiistaina 10.3. ja 12.3. lapsemme olivat viimeistä päivää päiväkodissa. Viimeistään sen jälkeen alkoi tapahtua nopeasti.

Muutimme käytännössä täysin sosiaalisesti eristykseen reilun tunnin päässä maaseudulla olevaan omakotitaloon. Sattumalta viime syksynä remontoimme entiseen autotalliin etätyöhuoneen sähköpöytineen, näyttöineen ja työtuoleineen. Kieltämättä mieletön ajoitus. Vaimoni vanhempien ympärivuotisessa asuin käytössä oleva entinen maatila on siitä lähtien ollut tukikohtamme. Ainoa fyysinen kontakti ympäröivään maailmaan on kauppakäynti kaksi kertaa viikossa sekä satunnaiset keskustelut etäältä naapurien kanssa.

Ihmiset eri puolella Suomea ja maailmaa ovat kokeneet ja reagoineet Korona-pandemiaan hyvin eri tavoilla riippuen siitä, miten se on vaikuttanut henkilökohtaisesti, perheessä tai omassa laajemmassa yhteisössä. Minulla on verkostossani ihmisiä lukuisista maista ja olen pelkästään työni puolesta viimeisten viikkojen aikana keskustellut henkilökohtaisesti saksalaisen, britin, italialaisen, espanjalaisen, chileläisen, ranskalaisen, ruotsalaisen, hollantilaisen, norjalaisen, itävaltalaisen, sveitsiläisen kanssa. Tilanteen kriittisyys eri maissa vaihtelee merkittävästi ja olen yrittänyt samalla ymmärtää, millaisissa oloissa kukin pyrkii selviytymään. Eilen kävin sattumalta keskustelua uuden italialaisen kollegani kanssa, joka työskentelee Roomassa sekä Pohjois-Italiassa asuvan töiden kautta tutustumani ystävän kanssa. Seurauksena he verkostoituivat LinkedIn:ssä keskeään ja toivottavasti voivat jakaa ajatuksia keskenään ja saada siitä hieman voimia kamppailuun. Pienetkin asiat tuovat piristystä sosiaalisesti eristyksissä olevan arkeen.

Uskomatonta, että maaliskuun alkaessa olimme vielä 100% työmoodissa ilman merkittäviä vaikutuksia tekemiseen lukuun ottamatta sitä, että kaikki työskentelivät etänä. Julkaisimme jopa meille vuoden merkittävimmän 'Safety Management Trend Report 2020' - white paperin 12. maaliskuuta, jolloin uutisvirta oli jo hyvin pitkälti keskittynyt käynnissä olevaan kriisiin. Tavoitteenamme oli jakaa kiinnostavaa sisältöä verkostoillemme nyt, kun käytännössä kaikki alan tapahtumat on peruttu. Oli hienoa nähdä, miten hyvin raportti otettiin vastaan tässäkin tilanteessa ja toivottavasti onnistuimme siirtämään HSE-osaajien ajatuksia ainakin hetkeksi pois stressaavasta tilanteesta.

Kaikeksi onneksi Suomessa etätyöskentely on hyvin tavallista, ja kaikki vaadittavat välineet on pääosin käytössä valmiina ilman erikoisjärjestelyitä - VPN-yhteydet, confluence, office 365 -palvelut, Teams ja tietysti Quenticin oma SaaS-tuote toimii keskeytyksettä ja aktiivisesti. Olimme tietämättämme työn puolesta erittäin valmiita tähän hyvin erikoiseen tilanteeseen. On ollut hienoa nähdä, miten myös muissa maissa olevat kollegat ovat nopeasti tottuneet toimimaan kotitoimistolta, vaikka se ei ole aina ollut yhtä luontevaa. Pyrin seuraamaan ja jakamaan tuntemuksiani Quenticin aktiivisen sisäisen keskustelun lisäksi myös sosiaalisessa mediassa, jonka merkitys on jälleen korostunut tiedonvälityskanavana.

Twitter: twitter.com/Kronlof

Yhdeksi merkittävimmistä haasteista meille pienten lasten vanhempina nousi nopeasti lasten hyvinvointi. Lapset reagoivat omalla tavallaan tuttujen aktiviteettien puutteessa ja haastavat meitä jatkuvasti tunnereaktioillaan. Muutenkin korkea arvostukseni varhaiskasvatukseen on noussut entisestään. Koko yhteiskunnan selkäranka muodostuukin päiväkodeista, kouluista, elintarvikeketjuista, infrasta, sairaanhoidosta ja muista kriittisistä viranomaistoimijoista. Vaikka oma työni ei ole selviytymisen kannalta kriittistä, olen ylpeä siitä, miten voimme auttaa monia sähkö- ja sähköverkkoyhtiöitä, elintarvikeyrityksiä ja muita yhteiskunnallisesti kriittisempiä toimijoita toimimaan tehokkaammin työturvallisuuden osalta. Nyt kyllä haastetaan myös meidän äärimmäisen paljon arvostamia EHS-osaajia aivan uudella tasolla ja kiirettä riittää varmasti. Tilanne on pakottanut samalla myös omien prioriteettien tarkastamiseen; perhe ja läheiset etusijalla ja työn on pakko pystyä joustamaan. Työn osalta kollegoiden hyvinvointi nousee entistä tärkeämmäksi. Toisaalta asiakkaiden ja kumppanien tukeminen EHS-alalla on todella tärkeää. Prioriteetit kuitenkin menevät järjestykseen kuin itsestään: jos asiat oman perheen osalta eivät ole järjestyksessä, on mahdotonta työskennellä, ja jos työkavereilla ja omalla tiimillä ei työskentely onnistu tai he ovat sairaina, ei myöskään asiakkaita voida auttaa.

Maaliskuun puolivälin jälkeen, kun kävi selväksi, että tilanne ei ole palautumassa nopeasti ennalleen, pakotin itseni aktiivisesti miettimään, voisiko tästä kaikesta seurata myös jotain hyvää. Nopeita hyötyjä oli ensin vaikea nähdä, mutta pian aloin huomaamaan, että esimerkiksi kommunikaatio kollegoiden ja asiakkaiden kanssa alkoi toimia entistä sujuvammin. Kollaboraatiotyökalut kuten Slack ja Teams ovat osoittaneet voimansa ja olemme viimein onnistuneet vähentämään sisäistä sähköpostiarumbaa myös eri maiden välillä. Se on upeaa kehitystä. Siirtyminen yhä tiiviimmin teemojen ympärillä oleviin viestintäkanaviin mahdollistaa avoimemman ja tehokkaamman viestinnän. Tässä on myös hyvä kehityskohde meille koko EHS-alalla - miten saada EHS-viestintä paremmin oikeaan kontekstiin pois sähköpostin syövereistä. Miten mahdollistaa interaktio eri tahojen välillä ja pienentää kynnystä osallistua keskusteluun.

Digitalisaatio tuntuu etenevän nyt entistä tehokkaammin ja olemmekin naureskelleet aiheeseen liittyville meemeille esimerkiksi:

Kuka teidän yrityksessänne vie eteenpäin digitalisaatiota?

A. CEO
B. CIO
C. COVID-19

Sisäinen kehitys ei onneksi ole pysähtynyt mihinkään ja ihmiset kehittävät edelleenkin uusia innovaatioita. Alun kollektiivinen stressireaktio tosin tuntui rampauttavan erityisesti innovatiivisuutta. Se on toki hyvin luonnollista meille EHS-osaajillekin hyvin tutun Maslowin tarvehierarkian mukaisesti.

Ensin pitää huolehtia perustarpeiden tyydyttämisestä esim. ruoan ja WC-paperin riittävyys ja vasta sen jälkeen tulee turvallisuus ja hyvinvointi hierarkiassa. Tämä näkyi alkuun hamstrauksena kaupoissa, kun ihmiset tartuntariskinkin uhalla täyttivät omia varmuusvarastojaan. Väitän, että olen tuntenut yksilötasolta kumpuavan stressitason nousun monissa keskusteluissa sekä sisäisesti että asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Muutama keskustelu pahimman stressikuorman aikana tuntui eskaloituvan todella negatiiviseksi - kun joku asia oli pielessä, se tuntui olevan totaalisen pielessä.  Jälkeen päin olen miettinyt, että sisäinen stressi tai ahdistus saattoi monella tulla esille alitajunnasta korostettuna kiukkuisuutena tai tyytymättömyytenä, ja olin varmasti myös itse huono ottamaan tätä vastaan oman stressitason ollessa myös korkealla. Näin ollen on hyvin inhimillistä, että huono olo välittyy herkästi eteenpäin ja omaa stressikuormaa mielellään halutaan tasata kannettavaksi muille. Nämä kokemukset on jokaisen tärkeää käydä läpi omassa mielessään, voiko itsellä käydä vastaavasti ja tuleeko kyseisessä mielentilassa lopulta tehtyä parhaat ja rationaalisimmat ratkaisut. Muista, että myös toisella osapuolella voi olla valtava henkinen taakka vaikkapa yrityksen johdossa liiketoiminnan paineen alla tai oman vanhemman kuuluessa riskiryhmään. Kansainvälisessä verkostossani olen pannut selvästi merkille konkreettisen asian, miten ihmiset mielellään siirtyvät pois epämukavuusalueeltaan, kääntyvät sisäänpäin ja alkavat esimerkiksi viestimään omalla äidinkielellään, vaikka tätä ennen kommunikaatio on pääasiassa ollut englanniksi. Kun henkinen kuormitus on jo äärimmillään, on inhimillistä palata Maslowin hierarkiassa osittain alemmalle tasolle.

Maaliskuun loppua kohden myös kriisissä on alkanut näkyä kollektiivisia positiivisia piirteitä. Ihmiset alkavat uskoa, että maailman loppu ei olekaan tulossa ja tästä vielä selvitään. Me kaikki yhdessä. Olen ilokseni nähnyt yhteisöllisyyden taas kasvavan. On laulettu parvekkeilta, on tuettu vanhuksia ja pienyrittäjiä sekä tilanteessa taloudellisesti heikoimpia eri tavoin. Kun alussa vedettiin rajoja kiinni ”meidän” ja ”muiden” välille ja yhteisöt sekä valtiot kääntyivät sisäänpäin, on myöhemmin ollut havaittavissa taas välittämistä myös "muista". Tämä on valtavan hieno merkki ja mahdollisuus myös tuoda koko maailman ihmisiä yhteen. Lopulta me olemme kaikki samassa isossa veneessä nimeltä maapallo ja meidän tulee taistella Koronaa vastaan yhdessä. Toivottavasti lopulta tämä kaikki tuo meille esiin laajemman yhteisön voiman taistelussa muitakin globaaleja haasteita vastaan kuten ilmastonmuutos. Toivottavasti ymmärrämme yhteistyön voiman ja mahdollisuudet entistä paremmin vaikeuksien keskellä. Toivottavasti muistamme paremmin, miten tästäkin kriisistä selvittiin, ei luovutettu ja käännettiin se lopulta yhteiseksi eduksi, eikä pelkästään vahvimpien yksilöiden voitoksi. Me EHS-osaajat tunnemme turvallisuuskulttuurin voiman hyvin entuudestaan. Mielestäni tässä on nähtävissä analogiaa – kun kaikki osallistuvat torjuntatoimiin, toimivat yhteisten ohjeiden mukaan, ottavat vastuuta yksilötasolla, välittävät toisistaan riippumatta sanktioista, meillä on paremmat eväät vähentää tartuntoja tai työturvallisuudessa tapaturmia.

Nyt huhtikuussa, kun ajoittain tuntuu, että elämä osittain taas rullaa jollain tasolla, olemme saaneet jälleen innovaatiokoneistomme käyntiin. Kehitimme Quenticin Helsingin toimistolla sisäisen työsuojelutarkastuksen inspiroimana arviointimallin etätyön vaaroista. Tästä arviointimallista teimme tietysti omaan Quentic App -sovellukseemme mobiilin tarkastuslistan. Lisäksi kansainvälinen tiimimme on kerännyt ilmaisen paketin muuta sisältöä Korona-tilanteen helpottamiseksi asiakkaillemme, kaupungeille ja viranomaisille.

Päätimme antaa kehittämämme etätyön tarkastuksen kaikkien asiakkaidemme käyttöön maksutta. Jos tällä pystymme jakamaan taakkaa, auttamaan teitä rakkaat asiakkaamme henkisen kuormituksen osalta ja tukemaan teitä hitusen etätyön haasteissa koko organisaation tasolla, olemme onnistuneet. Voit pyytää tarkastuksen aktivoimista tiliinne yhteyshenkilösi tai tukemme kautta (support.fi@quentic.com). Lisää sisältöpaketista voit lukea täältä.

Minä ja perheeni olemme turvassa täällä maalla, sosiaalisesti erillään, ahdistuskäyrä laskussa. Toivon sydämestäni, että myös sinulla rakas lukija, kaikki on tilanteeseen nähden hyvin. Muista pysyä kotona, pidä huolta toisista ja itsestäsi.

Ajankohtaisia artikkeleita

Työturvallisuus, Kriisinhallinta

Selkeät Covid-19-prosessit ja nolla tartuntaa työpaikalla

Miten Pfizer on onnistunut minimoimaan tartuntariskin ja suojaamaan työntekijöitään Freiburgin toimitiloissaan? Käyttämällä Quentic-ohjelmistoa työterveys- ja turvallisuusstrategiansa keskitettynä työkaluna.

Lue erikoisartikkeli
Työturvallisuus, Kriisinhallinta

Parhaat käytännöt turvallisuuspoikkeamien käsittelyyn

Kukaan ei halua, että läheltä turvallisuuspoikkeamia tapahtuu. Mitä kannattaa tehdä, kun saat ilmoituksen uudesta läheltä turvallisuuspoikkeamasta? Mitä parhaita käytäntöjä löytyy? Miten tutkinnassa pystytään …

Katso webinaari!
Ympäristö ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys ja vastuullisuusraportointi

Kestävä kehitys ja vastuullisuusraportointi. Miten vaatimukset yritysmaailmaa kohtaan muuttuvat tulevaisuudesa. Katso webinaari nyt!

Katso webinaari!